Kuosiprinttimallisto
Mallistossa on Etelä-Pohjanmaan, Hämeen, Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Satakunnan, Savon, Kymenlaakson ja Uudenmaan kansallispukujen pohjalta muotoiltuja koruja ja -tuotteita. Tervetuloa tutustumaan, ihastumaan ja juuria tunnustamaan!
Alavus
Alavuden koruprintti on muotoiltu Alavuden kuoropuvun hameen pohjalta. Alavuden kuoropuku on kansallispuvun tapaan käytettävä 1920-luvulla sommiteltu puku.
Etelä-Pohjanmaa eli Härmän-Isonkyrön seutu
Etelä-Pohjanmaan eli Härmän-Isonkyrön seudun koruprintti on muotoiltu puvun hameen erityisen etuosan mukaan. Essun alle jäävä edusta on erilainen, sillä flammuhameen kuvio ei toistu hameosassa symmetrisesti kauttaaltaan. Punapohjaisen hameen malli on alkujaan Peräseinäjoelta. (Kaukonen 1985, 334).
Etelä-Pohjanmaan ensimmäinen pukumalli on koottu ensimmäisen kerran vuonna 1922 ja toisen kerran vuonna 1991 Etelä-Pohjanmaan Kotiseutu- ja museoyhdistyksen pyynnöstä (Kurula, Lehikoinen 2004, 36).
Etelä-Pohjanmaan eli Härmän-Isonkyrön seudun pukua on aiemmin kutsuttu myös Keski-Pohjanmaan puvuksi, mutta puku on aidosti eteläpohjalainen ja se jaotellaan Etelä-Pohjanmaan pukuihin (Kaukonen 1985, 334).
Eura
Euran koruprintti on saanut inspiraationsa Euran naisten kansallispuvusta. Euran puku on koottu ensimmäisen kerran vuonna 1910 ja toisen kerran vuonna 1935 (Kurula, Lehikoinen 2004: 40).
Euran ensimmäinen pukumalli oli sinipohjainen ja leveäraitainen, kun taas toinen pukumalli, jota myös tämän koruprintin mallina käytetty, on kirkkaanpunapohjainen ja kapearaitainen.
Puku jaotellaan Satakunnan kansallispukuihin ja kuten alkuperäisessä puvussa, näkyy myös koruprintissä Satakunnalle ominainen kudekuvio "hammasraita". (Kaukonen 1985, 329)
Häme
Hämeen koruprinttejä on kaksi: Sarjan 1 printti mukailee Hämeen naisten kansallispuvun liivikangasta. Hämeen naisten puvun ensimmäinen pukumalli on koottu vuonna 1922 ja toinen pukumalli vuonna 1985 (Kurula, Lehikoinen 2004: 46).
Sarjan 2 koruprintti mukailee Hämeen miehen kansallispuvun liivikangasta. Hämeen miehen pukumalli on koottu vuonna 1950 (Kurula, Lehikoinen 2004: 48).
Hämeen kansallispukujen pukumallien juuret juontavat 1700-luvun alun juhlapukuihin (Kaukonen 1985, 323). Puku on myös Hämeen maakuntapuku.
Hämeenkyrö
Hämeenkyrön koruprintin innoittajana on toiminut Hämeenkyrön kansallispuvun hamekangas. Hämeenkyrön puku on koottu Hämeenkyrö-Seuran pyynnöstä vuonna 1973.
Puku jaotellaan Satakunnan kansallispukuihin. (Kaukonen 1985, 329)
Keski-Karjala eli Sortavala
Keski-Karjalan eli Sortavalan koruprintti on muotoiltu naisen kansallispuvun hametta mukaillen. Suorakaide-korvakoruihin on lisäksi leikattu essun solmujen muodostamaa kuviointia. Tällä koruprintillä tehdyissä kaksipuoleisissa korvakoruissa toisella puolella on punapohjaisen raidan kuvointi ja toisella puolella sini-vihreä kuviointi.
Keski-Karjalan kansallispuvun mallina on kansanpuku Sortavalan pitäjästä. Puku on koottu vuonna 1922 ja se jaotellaan karjalaisiin kansallispukuihin. (Kaukonen 1985, 348)
Kirkkonummi - Kyrkslätt
Kirkkonummen puvun koruprintti on saanut inspiraationsa hameosan, 1700-luvun loppupuolelle tyypillisistä, leveistä kangasraidoista (Kaukonen 1985, 317). Kaksipuoleiset Kirkkonummen printillä tehdyt korut ovat siitä erityislaatuiset, että toinen puoli korusta on punapohjainen ja toinen vihreäpohjainen.
Kirkkonummen puku kuuluu Uudenmaan suomenruotsalaisiin kansallispukuihin (Kaukonen 1985, 319). Puku on koottu vuonna 1924 kotiseutuyhdistys Bragen toimesta (Appelgren ym. 2008, 87)
Koivisto
Koiviston koruprintti on muotoiltu naisen kansallispuvun helman kuvioinnin pohjalta. Koiviston pukuun kuuluu ruudullinen hame, jonka reunaa koristaa värikäs vaakaraidallinen reunus. Kaksipuoleisissa Koiviston printillä tehdyissä korujen erityislaatuisuus on se, että toisella puolella korua pääväritys on vihreäsävyisestä helmaraidasta ja toinen mustasävyisestä raidasta.
Koiviston puku jaotellaan karjalaisiin kansallispukuihin ja naisen pukumalli on koottu jo 1890-luvulla (Kaukonen 1985, 349).
Kurkijoki
Kurkijoen koruprintti on naisen kansallispuvun hameosan innoittama: Puvun hameessa on läntistä tyyliä edustava raitakuosi vaikka myös yksivärisiä hameita tiedetään aikoinaan pidetyn. Magnus Von Wrightin “Kurkijokelaisia” -maalauksen pohjalta puvussa on erityisesti vihreää värimaailmaa, joka näkyy myös hameen raidoituksessa.
Kurkijoen puku kuuluu karjalaisiin kansallispukuihin ja se on koottu vuonna 1947 Kurkijoki-Säätiön pyynnöstä. (Kaukonen 1985, 349
Munsala
Munsalan koruprintti on saanut inspiraationsa Munsalan kansallispuvun hamekankaasta. Munsalan puku kuuluu suomenruotsalaisiin pukuihin ja se on koottu vuonna 1926 (Kurula, Lehikoinen 2004: 172).
Nurmijärvi / Vihti
Nurmijärvi / Vihti -koruprintti on saanut inspiraationsa naisten kansallispuvun liivistä, jota käytetään näiden molempien paikkakuntien tarkistetuissa puvuissa. Liivin kankaan raidoitus on kopio esikuvaliivin kalminkista, hienosta villakankaasta, joka on usein kudottu eri sävyillä niin, että väri liukuu voimakkuusasteesta toiseen.
Nurmijärven ensimmäinen pukumalli koottiin vuonna 1954 ja tarkistettiin 1996. Vihdin ensimmäinen pukumalli valmistui Vihdin 450-vuotisjuhliin vuonna 1957. Tarkistettu pukumalli hyväksyttiin vuonna 1997.
Nurmijärven ja Vihdin kansallispuvut jaotellaan Uudenmaan kansallispukuihin.
Peräpohjola / Kainuu
Peräpohjolan ja Kainuun kuosiprintti on saanut inspiraationsa kansallispukukankaasta, jota käytetään sekä Peräpohjolan kansallispuvun hameessa, että tarkistamattomassa Kainuun kansallispuvussa. Kaikki olemassa olevat eri kansallispukumallit ja -kankaat ovat yhtä virallisia ja arvokkaita riippumatta tarkistuksesta.
Kaksipuoleisissa Peräpohjolan / Kainuun printillä tehdyissä Suorakaide -koruissa erityistä on se, että toisella puolella korua pääväritys on turkoosi-keltaisesta raitaosasta ja toisella puolella harmaa-tiilenpunaisesta raidasta.
Peräpohjolan puku on valmistunut ensi kertaa valtakunnalliseen kotiteollisuusnäyttelyyn vuonna 1922. Kainuun puku on koottu vuonna 1941 (Kurula, Lehikoinen 2004, 170). Puvut jaotellaan Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan kansallispukuihin. (Kaukonen 1985, 339-340)
Pyhäjärvi
Viipurin läänin Pyhäjärven kansallispuvun essun kirjailu on tämän puvun pohjalta muotoillun koruprintin pääosassa. Pyhäjärven kansallispuvun mallina ovat toimineet Pyhäjärven kansanpuvut ja varsinainen kansallispuku on koottu vuonna 1935.
Viipurin läänin Pyhäjärven puku kuuluu karjalaisiin kansallispukuihin. Pyhäjärven kansallispuku on hyvin tunnettu ja siinä näkyy Käkisalmen kihlakunnalle ja paikkakunnalle tyypillisiä piirteitä, kuten sinihameinen hartiushamepuku ja esiliinan moniriviset nirkkoreunaiset nyytingit. (Kaukonen 1985, 350)
Rovaniemi
Rovaniemen koruprinttejä on kaksi: Sarjan 1 printti pohjaa Rovaniemen naisten kansallispuvun hamekankaaseen. Rovaniemen naisten puku on koottu vuonna 1953 Rovaniemen Kalevalaiset Naiset ry:n ja Rovaniemen naiskotiteollisuuskoulun pyynnöstä.
Sarjan 2 koruprintti pohjaa Rovaniemen miehen kansallispuvun liivikankaaseen. Rovaniemen miehen pukumalli on koottu vuonna 1960 Rovaniemen kotiseutuyhdistyksen pyynnöstä.
Rovaniemen kansallispuvut jaotellaan Pohjois-Pohjanmaan kansallispukuihin. (Kaukonen 1985, 341, 356)
Suur-Ulvila
Suur-Ulvilan koruprintin muoto on saanut vaikutteensa Suur-Ulvilan kansallispuvun hamekankaasta. Suur-Ulvilan puku on suunniteltu Ulvilan kunnan kotiseutulautakunnan pyynnöstö vuonna 1968.
Suur-Ulvilan puku jaotellaan Satakunnan kansallispukuihin ja nimitys Suur-Ulvila on peräisin ajatuksesta, että puku edustaa Ulvilan, Kullaan, Pomarkun ja Siikaisen aluetta. (Kaukonen 1985: 332)
Tammela
Tammelan koruprintti on saanut inspiraationsa Tammelan naisen kansallispuvun hamekankaasta. Tammelan puku on koottu 1950-luvulla ja sen hamekankaan mallina on ollut Tammelassa kudottu hamekangas, joka oli ommeltu aikoinaan vällynpäälliseksi. Tammelan puku jaotellaan Hämeen pukuhin. (Kaukonen 1985, 322
Valkeala
Valkealan koruprintti on saanut inspiraationsa kankaasta, jota käytetään sekä Valkealan naisen kansallispuvun hameessa että miehen kansallispuvun liivissä. Naisen puku on koottu vuonna 1924 ja miehen puku 1950-luvulla. Pääväritykseltään punapohjaisen ja mustaviiruisen hameen esikuva on Valkealasta, jossa punavaltaisia viiruhameita oli vielä runsaasti tallella.
Valkealan kansallispuku jaotellaan Kymenlaakson pukuihin. 1800-luvun puolivälissä alueelle oli tyypillistä punapohjaiset, enimmäkseen kapearaitaiset viirukaishameet, jota myös tämä kuosiprintti edustaa. (Kaukonen 1985: 320, 322)
Vihti
Vihdin koruprintti on saanut inspiraationsa Vihdin naisen kansallispuvun hamekankaasta. Hameen parkkumi eli puolivillainen kangas on raidoitettu kapeasti. Esikuvahameessa on esiliinan alle jäävään osaan kudottu keltavaltainen raidoitus ja muuhun hameeseen on käytetty arvokkaampina pidettyjä sinisiksi värjättyjä lankoja.
Vihdin ensimmäinen pukumalli valmistui Vihdin 450-vuotisjuhliin vuonna 1957. Tarkistettu pukumalli hyväksyttiin vuonna 1997. Vihdin kansallispuku jaotellaan Uudenmaan kansallispukuihin.
(Lähteet: kansallispuvut.fi, tietokirstu.fi)
Ylä-Savo
Ylä-Savon koruprintin lähtökohtana on toiminut naisten kansallispuvun tarkistamaton hamekangas. Ylä-Savon kansallispuvun aineisto on Ylä-Savon eri pitäjistä ja hameen malli Kiuruvedeltä saadusta kangasnäytteestä. Puvun tilasi Ylä-Savon nuorisoseurojen liitto vuonna 1948. Tarkistamattomat kankaat ovat oikeita kansallispukukankaita siinä missä tarkistetutkin.
Puku edustaa Ylä-Savon aluetta: Alueeseen ajatellaan kuuluvan Iisalmi, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Rautalampi, Sonkajärvi ja Vieremä. (Kaukonen 1985, 346)
Ypäjä
Ypäjän koruprintti on saanut inspiraationsa Ypäjän naisen kansallispuvun kankaasta. Ypäjän puku on koottu 1950-luvulla Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen pyynnöstä ja sen pehmeäpunapohjaisen ja kapeahkoraitaisen hamekankaan malli on Ypäjältä.
Ypäjän puku jaotellaan Hämeen pukuhin. (Kaukonen 1985, 327). Ypäjän kansallispukua on pidetty myös Jokioisten pukuna, mutta varsinainen Jokiläänin eli Jokioisten puku koottiin vasta vuonna 1989.
Luo oma verkkosivustosi palvelussa Webador